79 Malariasuossa

Menin lempipaikkaani gymin katolle. Pitkästä ilosta tauno siskojen kanssa minulle oli jäänyt vain itku. Onneksi Kaisan unelmat toteutuivat. Muistelin tyttöä, joka jutteli tällä katolla Jasperin kanssa vajaa vuosi sitten ja jonka alla tuoli oli pettänyt. Yaron oli opettanut horaa tällä katolla. Tällä katolla olimme tauno siskojen kanssa katselleet Jezreelin laakson mustaa samettipeitettä valopilkkuineen ja valohelmiketjuineen. Olin päässyt irti Artosta enkä ollut vielä eksynyt Sirkus Orenimin malariasoihin. 

Paljon vettä oli virrannut Jordan-joen läpi sen jälkeen. Olin luullut, että retket kyliin ja kaupunkeihin olisivat Finkivin elämyksiä minulle. Miten iloista ja kevyttä elämä oli ollut ennen kuin maankiertäjästä oli tullut maailmani. Kuinka pieneksi saattoi maailma muuttua. Juutalaispioneerien uurastuksesta huolimatta malaria oli jäänyt kytemään ja se riehui nyt minun veressäni. Suuri tuli oli polttanut Edenin puutarhan ja ajanut minut ja Gillesin pois paratiisista.

Miten kaipasin tauno siskoja lausumaan Helmiketjua. Olin juuri hetkeä aiemmin kutistunut Gillesin kuumien, vihaa leiskuvien silmien alla entistäkin pienemmäksi tytöksi. Minulla oli vain surullinen sydän annettavana, mutta enää Gilles ei sitä halunnut. Hetken olin ollut kitara hänen käsissään ja soinut hänen laulujaan, mutta nyt kohtaloni olisi kadota pois ennen aamun valkenemista. Olin niin yksin. En halunnut usein häiritä Ursulaa ja Kenkurua ongelmillani. Jasper oli lähdössä kiertämään Israelia ja Egyptia muutamaksi viikoksi ennen paluulentoaan. Kaikki tuntui olevan loppumassa. Jasper lupasi kirjoittaa minulle, mutta epäilin, etten kuulisi hänestä enää. Lupaavan alun jälkeen kahdenkeskinen ystävyytemme ei syventynyt. Elimme rinnakkain samassa porukassa, mutta Jasper piti etäisyyden.

Åsa oli päässyt eroon paskakibbutsista ja vaihtanut bilehilekibbutsille suurkaupunkien sykkeeseen Tel Avivin ja Jerun seudulle. Hän oli lopulta kuitenkin tyytynyt olemaan yllättävän pitkään Orenimilla Jumalan selän taa Galilean korvessa. Kai hän oli tavallaan kiintynyt finlandiahusetilaisiin, koskapa pyysi minua lähtemään kanssaan, kun kuuli rakkaussuruistani, mutta minun sydämeni oli edelleen vahvasti miehitetty ja jumissa Sirkus Orenimilla. Åsa oli erilainen kuin useimmat muut volut. Hänkin varmaan pakeni jotain, mistä ei koskaan kertonut. Hänen kaverinsa Maj-Britt sen sijaan oli jäänyt ja hengaili kibbutsnikpoikien kanssa, tätä nykyä Galin kanssa.

Jopa Tauno oli lähtenyt. Hänet oli heitetty pois kibbutsilta, koska hän jäi kiinni pornolehtien myymisestä pikku kibbutsnikeille. Kibbutsi piti jämäkästi kiinni tasa-arvoperiaatteesta. Kun Tauno lähti, vain Tauno ei lähtenyt. Häipyessään työpäivän aikana Tauno oli varastellut muilta voluilta alushousuja ja muita puhtaita vaatteita pyykkinarulta, Finlandia husetin lukitsemattomasta suihkuhuoneesta minun täyden Revlon Flex-shampooni ja jääkaapistamme jogurtit. Jossain Israelin taivaan alla Tauno imi jogurttimme suuhunsa, kun ilmaiset lounaat chadar ochelissa luppuivat. Itkin kiukusta Revlon Flexin perään, mutta en itkenyt Taunon perään. Tauno Melech Orenim oli syösty vallasta kauan sitten. Ei ollut  epätavallista, että jotkut volut häipyivät kibbutsilta omien ja toisten volu tavaroiden kanssa. Muistelin kuumaa Taunoa ensimmäisenä iltana tiskikoneella. Kuten Suomessa sanottiin, moni kakku oli  kaunis päältäpäin.

Seuraavana aamuna Ori odotti tuttuun tapaan Renaultissa Finlandia husetin edessä, kun astuin ovesta ulos. Hänen boker tovinsa ja hymynsä olivat liikaa minulle. Elämäni oli yhtä karjalalaista itkuvirttä nykyään. Ori kyseli ma kara, mikä hätänä.
Heiluttelin käsiäni ja sain kuiskattua kurkussani olevan möykyn ohi: - Gilles.
- Ahava, rakkaus, hän totesi.
Hän tarttui käteeni, suuteli kämmenselkääni ja katseli minua tummilla silmillään. Minun olisi tarvinnut vain nyökätä, olisin päässyt hänen syliinsä ja hän olisi ollut lempeä.
Vetäydyin Renaultin ovea vasten. 
- Se poika on vaikea. Ole varovainen.
Mitä Ori tarkoitti? En halunnut puhua Gillesin vaikeudesta hänen kanssaan, mutta olin ymmälläni.

Kirjoitin tuskani runoihin: Me ymmärsimme, rakkautemme on surmattava. Hyvästelimme toisemme, hankimme aseen. Minä ajattelin, meitä oli kolme sinä minä rakkaus. Ja me kaksi murhaamassa rakkautta. Mutta sinä luulit, että meitä oli vain kaksi. Se oli minun surmani.