61 Just Another Night

Playboysissa Mick Jagger kuiski: - Just another night, just another night with you, cause I'm hungry, hungry for your loving baby.
Hymyilimme, nauroimme ja hän kuiskasi minulle: - Watch me, I watch you.
Se ei ollut tarpeen. En ollut nähnyt ketään muuta moneen viikkoon.

Mick Jagger - Just Another Night


Hän tanssi edessäni. Mustassa collegepuserossani, harmaissa farkuissaan, suljetuin silmin, huuliaan purren, kädet nyrkissä korkealle heiluen, välillä voimakkaasti jalalla painaen, hänen kasvonsa kertoivat tuskaa ja riemua musiikista, silmät avatessaan hän hymyili minulle.

Hän roikkui Playboysin tikkaista toisesta kyynärtaipeestaan. Hän hymyili kuin Israelin keskipäivän aurinko, kun hän sanoi: - Yes, I am in love.

Siinä se oli. Ahava, rakkaus. Hän otti ensimmäisen askeleen. En vastannut. Askeleet yli ystävyyden olivat vaarallisia, tekisivät kipeää jonain tulevana päivänä, ja niin turhia, kun paikka ei ollut se oikea, aika ei ollut se oikea. Vain hän oli se oikea. Mutta hän ei antanut periksi, hän tuli aivan minua vasten ja kuiskasi uudelleen oikeaan korvaani: - I am in love.

Lakkasin valehtelemasta itselleni. Tämä oli ollut niin tulossa. Härkäriimutkaan eivät olisi minua pidelleet. En ollut sivustakatsoja, vaan olin pääroolissa elämän suurella näyttämöllä. Elämä kutsui minua.

En osannut sanoa sitä niin kuin hän, sanoin sen niin kuin jokainen suomalainen sen osaa.
Kuiskasin hänen oikeaan korvaansa: - I love you.
Hän tarttui vyötärööni ja kuiskasi: - I love you.
Frankie goes to Hollywood kuiski meille: - Feels like fire, I’m so in love with you.


Frankie Goes To Hollywood - The Power Of Love


Hän meni vaihtamaan kasettia, heprealainen lempibiisini Mashinan Rakevet laila alkoi soida. Minun loistavat kasvoni ja hedelmälliset hormonini kai houkuttelivat viikonlopuksi kibbutsille tulleen Chaimin komean serkun pyytämään minua tanssimaan. Olin valmiiksi niin sanaton, etten saanut sanaa suusta. Tämä kielimuuri oli korkein kaikista, kun menetin täysin kielen suussani. Katsoin avuttomasti Gillesiin. Gilles seurasi hetken katseellaan, tarttui selkääni ja ravisteli minua. -Lama, miksi?


Mashina - Rakevet Laila LeCair משינה - רכבת לילה

Tanssimme triangelina. Komea serkku katsoi minua kummastuneena. Estrogeenit ja testosteronit jylläsivät. Olin avuton kana. Olin ehkä viettänyt liian kauan aikaa kana laumassa. Toteutin vain vereni roolia, kun kuiskasin Gillesille:
- Suojele minua häneltä.

Gilles astui israelilaisnuorukaisen eteen, tämä oli Gillesia päätä pitempi, työnsi tätä taaksepäin ja esti tulemasta enää lähelleni. Gilles sanoi jotain, ehkä hän sanoi, että minä olin hänen. Nuorukainen hymyili ymmärtäneensä, teki käsillään sovinnon eleitä ja sanoi hakol beseder, kaikki kunnossa. Kana minussa kiemurteli hillittömästä sisäisestä nautinnosta: olin Gillesin nainen. En ymmärtänyt enää lainkaan sitä, että joskus miljoonia vuosia sitten olin toivonut kokevani saman Taunon kanssa. En tiennyt silloin, mitä oli, kun suuri tuli poltti minua. Miten kutkuttavaa olikaan olla niin haluttu. Vaikka meillä oli jo parisänky.

- Yalla, mennään.
Gilles vei minua taas jonnekin. Maailman ääriin hän saisi minut viedä. Hän veti minut kädestä Playboysin portaisiin, harppoi askeleen edelläni ja minusta tuntui, että minua retuutettiin ja se oli ihanaa. Sitten hän pysähtyi ja kietoi käsivartensa vyötäröni ympäri. Vihdoinkin vain me kaksi.

- Tiedätkö, mihin menemme?
- No?
- Laita kätesi takataskuuni.
Siellä oli jotain liukaspintaista. Vedin hämmästyneenä pinkit bikinini esiin.
- Suomalaisella ei voi olla mitään tätä vastaan, hän sanoi.
Hän jatkoi raahaamistani poolin portille. Mutta eihän poolille päässyt nyt, portti oli lukittu, talvi tulossa. Mutta Gilles kiipesi aidan päälle. Se oli pelottavaa, aita oli yli kaksi metriä korkea, sen huipulla metallipiikit ja molemmin puolin betonia alla. Mutta minua ei pelottanut. Olin juuri kiivennyt paljon vaarallisemman muurin yli. Ystävyyden ja rakkauden välisen muurin yli. 

Poolin alue ei ollut talvella valaistu. Vain hieman valoa tuli polun valolyhdyistä metalliaidan takaa. Crickets sirittivät ja arabimusiikki soi läheisessä arabikylässä. Mutta Gilles teki täydellisen hetken vieläkin täydellisemmäksi. En ollut uskoa silmiäni. Altaan reunalla oli bakbuk jajim, kaksi viinilasia ja tyhjässä bakbukissa kynttilä, jonka Gilles sytytti.

- Haluatko ranskalaista tänä iltana, hän kysyi.
 

Olin taas vain pieni tyttö helmiketju kaulassaan, taas lähes puhekyvytön.

- Tämä ei ole Karmel-viiniä, pystyin vain sopertamaan.
- Ranskalaista viiniä ei voita mikään, hän vastasi.
Näin, miten Gilles nautti. 

Joimme viinin.
- Kyllä, haluan minä, sanoin ja liu’uin veteen.

En tarvinnut bikinejä. Liu’uimme mustaa veden pintaa, näin vain hänen silmänsä. Emme sanoneet sanaakaan, hymyilimme kuin ensimmäisenä päivänämme. Nyt löysimme toisemme uudella tavalla. Viini lämmitti vartaloni, vaikka leukani tärisi hieman viileän veden takia. En halunnut pois tästä mustasta samettista, joka kietoi meidät yhteen. Oli sapatti. Pommisuojasta numero 11 kuului maanalainen melu, mutta se ei ollut pommitusta vaan Police. 

The Police - Can't Stand Losing You

Mitään tai ketään ei kuitenkaan ollut samalla planeetalla, millä minä ja Gilles olimme. Kaikki, mitä oli olemassa, oli tässä mustassa sametissa. Hän sukelsi ympärilläni kuin hai ja palasi aina katseeseeni. Kuten silloin, kun kaikki alkoi. Kelluin Aasian mustan yön ja arabimusiikin syleilyssä, kutsuin häntä. Hän nauroi. Hän oli hellä. Hän oli raju. Mustat kiharansa olivat liimautuneet otsalle, silmät olivat mustat ylläni, ne olivat tähdet tuhansien Aasian yötaivaan tähtien joukossa, näin vain ne. Hän oli pyhä, minun musta jumalani.