13 Kaskaiden siritystä ja valohelmiketjuja

 

(Otsikko tarkoittaa cricket äänet ja valo pimeydessä)

Kibbutsimatkan välitysfirma Finkiv oli luvannut, että kibbutsi olisi elämys. Siinäpä mainos, joka ei luvannut liikoja.


Päivällisen jälkeen astianpesussa oli kaksi poikaa. Kun lajittelin likaisia astioita tiskikoneen koreihin, katseeni kohtasi maailman komeimman Jordanin. Astianpesussakin tummansinisessä työpuserossa hän oli kuin Hollywood-filmitähti. Hänen sokaisemanaan en edes huomannut toista volupoikaa. Kibbutsin väki samanlaisissa työvaatteissa oli loputon sininen pusero- ja shortsimeri, mutta vaikka Jordanilla oli täsmälleen samanlaiset vaatteet, hän ei siihen mereen piiloutunut. Tämä urosten uros oli amerikanjuutalainen ulpan ja silmäni söivät häntä  jälkiruoaksi. Ulpan tarkoitti volua, joka oli juutalainen ja joka oli tullut Israeliin ja kibbutsille opiskelemaan päivittäin neljä tuntia hepreaa ja tekemään töitä muutaman tunnin. Jordan vahti, etten laittanut tarjottimia ja lautasia sekaisin tiskikoneeseen, kun menin päästäni sekaisin, naulitsi minut ruskeilla silmillään ja iski juttua kibbutsin huvituksista. Jumiuduin tiskikoneeseen ja muut suomineidot häipyivät.

- Tule illalla elokuviin, Jordan ehdotti.

Aivan ehdottomasti tulisin. - Elokuviin?

Ensin minut yllätti, että Orenimilla oli yökerho ja nyt kuulin, että siellä oli myös elokuvateatteri. Cinema-rakennuskaan ei sisältynyt house fatherin kävelykierrokseen. Tai ehkä en ollut ymmärtänyt hänen hepreanmausteista englantiaan.

- Täällä chadar ochelissa klo kahdeksan maanantai-iltaisin, Jordan kertoi.

Kuten pommisuoja numero 11 myös chadar ochel oli monien toimintojen rakennus ja minä yhtäkkiä elokuvafani.


Tavoitin suomineidot polulla matkalla liikuntahallin, gymin, katolle. Nautiskelimme iltaisin verkkaisista kävelyistä kibbutsin poluilla. Oli pimeää mutta edelleen niin lämmintä, että yllämme oli vain pieniä mekkoja tai T-paita ja shortsit. Tällaisia hetkiä yöttömän kesäyön maassa Suomessa ei ollut. Koko kibbutsi oli tunnelmavalaistu valolyhdyin. 

Myös valo asuntojen ikkunoista valaisi pimeyttä. Kurkistelimme kibbutsnikien kotielämää avoimista ikkunoista. Vaikka välissämme oli talon ulkoseinät, olimme niin lähekkäin toisiamme yhteisöelämässä, koska polut kulkivat aivan asuntojen ikkunoiden lähellä. Työnsimme nenämme ruusun ja jasmiinin kukkiin ja vedimme keuhkomme täyteen päivän kuumuudessa paahtuneita vahvoja tuoksuja. Taukoamattomana taustasinfoniana sirisivät crickets, urokset kutsuivat naaraita. Olin menettämässä sydämeni Edenin puutarhalle. Orenimin illat oli ensimmäinen rakkauteni Orenimilla.

Nousimme gymin kattoterassille. Päiväaikaan autoja ja traktoreita vilisevä Jezreelin laakso oli pimeän tullen kadonnut mustaan samettipeitteeseen, jossa siellä täällä oli valopilkkurykelmiä, kyliä, kibbutseja, moshaveja ja teillä yhtenäisiä eteneviä valohelmiketjuja. Iso valaistu alue lännessä oli Karmel-vuoren rinteitä valuva Haifan kaupunki Välimeren rannalla.

- Olisi ihana käydä Haifassa. Minulla on niin ikävä Mikkoa, että pitäkää minut kiireisenä, että muistan hänet vain nukahtaessa, Satu pyysi.

Satusta kahden kuukauden minimiaika kibbutsilla tuntui ikuisuudelta. Ilonakin äityi valittelemaan DI:n ikävää. Minä en viitsinyt Artoa mainita, etten joutuisi kertomaan tarkemmin monimutkaisesta suhteestani.

- Piristykää, komensi Kaisa. - Ei tänne kannata tulla Suomeen ikävöimään, Suomi siellä kyllä pysyy. Teillä on loppuelämä aikaa olla Suomessa kyllästymiseen asti. Lähdemme jonain iltapäivänä ensimmäiselle retkelle lähikaupunkeihin. Valitkaa ensimmäinen kylä tältä tarjottimelta. Kun lähdemme heti työpäivän jälkeen, ehdimme tehdä muutaman tunnin reissun ennen päivällisaikaa.

Kaisa ja Ilona olivat jo katselleet Orenimin ympäristön karttaa.

- Tässä lähellä sijaitsevat Haifa ja Nasaret. Afula, Acco ja Tiberias ovat hieman kauempana, mutta bussit ajavat tiheästi ja sinne ehtii työpäivän jälkeen. Busseilla on helppo ja halpa liikkua ja voimme myös liftata porukalla, Ilona sanoi.

- Voimmeko? Liftaaminen kuului äidin varoituslitaniaa, kerroin.

- Voi, liftaaminen on täällä maan tapa ja ihan tavallista. Voimme hyvin liftata näin isolla porukalla, mutta kenenkään ei tietenkään pidä liftata yksin. Monet kuskit poikkeavat jopa reitiltään ja vievät meidät sinne, minne olemme menossa. Liftaamisella on täällä historialliset juuret, sillä Israelin valtion perustaminen edellytti, että juutalaiset auttavat toisiaan. Siksi kyydin antaminen liftarille on isänmaallinen teko. Muistakaa, että me olemme täällä rakentamassa Israelia heidän rinnallaan.

- Vau, kuulostaa jännittävältä, henkäisin.

Päätin luottaa enemmän kibbutsiystäviini kuin äitiin. Maassa maan tavalla.