sunnuntai 18. joulukuuta 2022

74 Namibiväby

 

(Otsikko tarkoittaa ulkomaalaista vävyä)

Seuraavana päivänä tarkkailin ihmisiä ympärilläni. Kaikki käyttäytyivät kuten ennenkin. Se oli raivostuttavaa. Gilles ei sanonut mitään Ilonan, Chaimin ja Tamin kolmiodraamasta. Hänen kaverinsa Galin huone oli Chaimin huoneen vieressä, joten Galin täytyi tietää, että haimme Ilonan tavarat Chaimin huoneesta pois. Kibbutsi oli liian tiivis yhteisö salaisuuksien säilymiseen. Toivoni siitä, ettei Gilles tiennyt Tamista, oli lähes mennyt.  Gilles oli vapaa menemään Galin luo illalla, kun me todelliset ystävät, tauno siskot, Kenkuru ja Jasper vietimme boikottipartya. Emme aikoneet mennä Tamin tervetulopartyyn tai Playboysiin. 

 

Tauno siskojen boikottiparty ei ollut sellainen, että olisimme itkeneet hillitysti kaksi kyyneltä pitsinenäliinaan. Tauno siskojen boikottipartyssa kaadoimme Elite-vodkaan tipan Coca Cola. Sen jälkeen emme olleet hillittyjä. Emme juoneet Jezreelin laakson kautta vaan  Pohjanmaan kautta ja suomalaiseen tapaan meillä oli räkä poskella. Vähitellen enin raivo alkoi helpottaa. Suljimme epäluotettavan Sirkus Orenimin oven taa. Finlandia husetin seinien sisällä suru sai purkautua. Epätoivoinen lämmitin yritti hohkaa edes hieman lämpöä pesäämme. Minä olin kaksinkertaisesti onneton. Ystäväni vuoksi ja siksi, ettei Gilles ollut mukana boikottipartyssamme. Oliko hän edes ystävämme?


Ilona ulvoi sylissäni: - Miksi en uskonut vanhojen viisaiden naisten varoituksia, äidin ja sinun, Kaisa? Miksi en uskonut sinua, Ursula, kun varoitit, että miehillä on aivot jalkojen välissä? Mikä minussa on vialla, että aina törmään epäluotettaviin hyypiöihin? Minä olin vain muutaman kuukauden huvi Chaimille, kun tyttöystävä oli poissa.
- Jos naiset uskoisivat, ihmiskunta olisi jo kuollut sukupuuttoon, Kaisa sanoi. - En minä itse asiassa odottanut kenenkään teistä uskovan viisaita neuvojani.
- Mutta enhän minä ole yhtään Chaimia parempi, Ilona moitti itseään. - En minä ole hänelle kertonut DI:sta, että minulla on Suomessa hieman keskeneräinen suhde. Ja vaikka olen ilmoittanut DI:lle, ettei hänen kannata odottaa minua, en ole suhdetta katkaissut. Voin sanoa vain, että tunteeni Chaimia kohtaan ovat vilpittömät, mitä Chaimin osalta nyt suuresti epäilen.
- Pitäisikö sinun puhua Chaimin kanssa? Voihan olla, että hänen tunteensa sinua kohtaan ovat yhtä vilpittömät, vaikkakin hän on alhainen pelkuri, kun ei kertonut sinulle Tamista, Kenkuru sanoi.
- Lo, lo. Tämä on Chaimin sotku ja hänen täytyy tämä selvittää, Ilona sanoi päättäväisesti.

Välillä Ilona ulvoi naurusta: - Onneksi en ehtinyt hääkutsuja postittaa Suomeen, onneksi tungin ne Jerun Itkumuuriin. Perheeni ei olisi ollut helppo niellä ajatusta namibi vävystä. Nyt voin palata Suomeen niin, ettei kukaan tiedä tästä mitään. Tai on minun pakko tunnustaa, että kävin minä hääkutsujen kanssa postin portailla yhtenä iltapäivänä, mutta onneksi Postimies nukkui siestaa. Kiinnynhän minä myös putkimieheen, jos hän tarpeeksi pitkään viipyy talossani. Ja sinä kukkakaupassa työskennelleeseen terroristipoikaystävään.
- Minä olen niin pettynyt terroristipoikaystävääni. En pysty uskomaan, ettei hän tiennyt tästä, sanoin.
- Ehkä sinun kannattaa miettiä, onko sinun järkevää sotkea Gillesin ja sinun välejä tämän takia, Jasper sanoi.

Pohdimme, menemmekö Playboysiin ollenkaan sinä iltana vai boikotoimmeko. Ilona ei ollut ainakaan vielä parin vodkalasin jälkeen valmis kohtaamaan Tamia. Eikä varsinkaan Chaimia. Eikä Sirkus Orenimia.
- Toivottavasti se Tami on ruma, hän sanoi.
Se tuntui epätodennäköiseltä israelilaisesta tytöstä, mutta pidin suun kiinni tyttöjen välisestä solidaarisuudesta: - Ei varmasti niin nätti kuin sinä Ilona.

Oikeasti en uskonut tippaakaan tyttöjen väliseen solidaarisuuteen tällä hetkellä. Kaikki olivat vaienneet Tamin olemassaolosta ja nyt tuskin kukaan kertoi Tamille Ilonasta. Tämä pirun Sirkus Orenim oli pieni paikka, kun täällä tapahtui rakkaussuhdeskandaali. Tunsimme itsemme ulkopuolisiksi, tunsimme itsemme syntisiksi Maria Magdalenoiksi. 

Miksi kukaan niistä, joita pidimme ystävinämme, ei kertonut? Oliko meillä täällä muita oikeita ystäviä kuin oma ryhmämme? Malttoivatko ihmiset, jotka elivät näin lähellä toisiaan, olla puuttumatta toisten asioihin vai odottivatko he herkullisia skandaaleja ja juoruja? Onneksi Ilona sai hurruutella Karmelin huipulta Jezreelin laaksoon samassa vaunussa ystäviensä kanssa ennen kuin hän joutuisi kohtaamaan kolmiodraamansa. Miten vakavissaan olimmekaan suunnitelleet hääkutsuja. Kun nyt kuvittelimme kibbutsihääkutsujen oikeasti putoavan postilaatikkoihin Suomessa, haaveet tuntuivat enää vain haaveilta.

Ilona halusi lausua Helmiketju-runon. Se oli kuin ennustus, mitä  Ilonalle tapahtui. Nyt hän lausui sen itkuisella äänellä, sillä sanat viilsivät kuin veitsi. Runo oli totta rakkauden aamussa mutta myös nyt, kun rakkaus kohtasi väkivaltaisen kohtalon. Olimme hyvin surullisia tyttöjä, jotka rakastivat eräiden kuumien silmien katseita niin, että jopa varjomme olivat huumaantuneet. Mitään muuta huumetta kun elämä emme tarvinneet.

Menettämisen pelko oli hiipinyt myös minuun. Pelkäsin, että pian minullakin olisi sydämeni lippaassa vain muisto päivistä ja öistä, jotka Gilles oli minulle antanut. Sadun loppu oli jo tiedossa. Kun mustat jumalamme väsyisivät meihin, katoaisimme kotipysäkiltä Haifan yöbussiin hiljaisemmin kuin yötaivaalta tähdet. Jo Helmiketju-runo tiesi, että volut lähtivät Sirkus Orenimilta Ben-Gurionin lentokentälle ja paluulennolle aamuyön puoli viiden bussilla.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

100 Tuulen Tytär

Oli eräs alkukesä ja olin käymässä levottomaksi. Kaipuu sisälläni oli voimakas. Vaeltelin iltaisin Montmartren katuja Gillesin minulle os...