78 You bastard

 

En lähtisi Sirkus Orenimilta selvittämättä asioita Gillesin kanssa. Menin poikien volu talolle hänen ja Keiranin ovelle ja pyysin Gillesia puhumaan kanssani. He molemmat makasivat sängyllään ja Gilles joi Maccabeeta. Keiran nousi nopeasti istualleen, mutta Gilles sanoi, ettei tämän tarvinnut häipyä. Meidän juttumme oli lopussa. Gilles käänsi selkänsä minulle eikä vastannut enää pyyntöihini.

En uskonut Gillesia, vaan palasin seuraavana iltana. Muutama volu poika joi Maccabee. Gilles tuli pihalle, toisti, että meidän juttumme oli lopussa ja läimäytti oven edessäni kiinni. En ymmärtänyt, miksi hän otti rakastavaisten riidan niin vakavasti. Sopisimme riidan ihanasti, seuraisi ihanaa kamasutraa. 

Palasin taas seuraavana iltana. Keiran häipyi välittömästi.

- Slicha, anteeksi, pyysin.
- Maria, se on lopussa, Gilles sanoi tunteettomasti. 

En saanut kosketusta häneen. Olin sulkenut silmäni siltä, että Edenin puutarhamme oli pystytetty juoksuhiekalle ja se luisui nyt jalkojeni alta.

- On parasta, että tämä päättyy nyt. Minä tuotan sinulle vain tuskaa, usko minua. Jos oikeasti tuntisit minut, et haluaisi minua.
- Minä haluat sinut. Voimme palata Eurooppaan tai anoa kibbutsin jäsenyyttä.
- Minä en ole samanlainen niin kuin te kaikki. Minun ja ihmisten välissä on aina muuri.
- Anna minun purkaa se muuri, anna minun rakastaa sinua, pyysin. - Tule pois sieltä pimeydestä ja lakkaa satuttamasta minua.
- Lopeta. Etkö sinä ymmärrä, että sinä revit minut hajalle, hän sanoi väsyneesti.

Hän nousi äkkiä sängyltään ja käveli aggressiivisesti minua kohti. Hän puski minut seinää vasten, suuteli minua lujasti niin, että hänen hampaansa kolahtivat ylähuuleeni ja maistoin veren suussani. Hän hyväili hiuksiani ja kasvojani. Sitten hän heittäytyi takaisin sängylle ja käänsi selkänsä.

- Minä en palaa Eurooppaan enkä vie sinua mihinkään rotankoloon Lontooseen. Sinusta tulee ekonomi Suomessa.
- Miksi sinä otit ensimmäisen askeleen yli ystävyyden? Miksi houkuttelit minut uskomaan, että pysyisimme yhdessä, vaikka minä en aluksi uskonut siihen tippaakaan? Miksi sinä, joka olet niin vapaa ja olet antanut minulle vapauden, et ole itse vapaa päättämään elämästäsi? Sinä pakenet itseäsi, et minua, ymmärrätkö? Tämä on niin naurettavaa juuri sinun suustasi, Tuulen Poika. 
- Minä olen Tuulen Poika vain sinun haaveissasi, hän sanoi.

- Miksi sinä olet niin ilkeä, nyyhkytin.
- Haluan saada sinut vihaamaan itseäni.
- Sinä vain satutat minua,you bastard.. Me olemme sukulaissieluja, kukaan ei ole koskettanut minua niin kuin sinä. Minä menehdyn ilman sinua. Olisit jättänyt lausumatta Shakespearen ja laulamatta Boxeria, olisit jättänyt kamasutran välistä. Et voi muuttaa tapahtunutta, me kuulumme yhteen. Oli kohtalon julmaa leikkiä tuoda elämääni sukulaissielu väärässä paikassa väärään aikaan.  Mennään Suomeen ja saadaan se lapsi. Olet sanonut niin monta kertaa, että haluat lapsen kanssani. Sinä hoidat sitä ja minä opiskelen.

- Sinä heitit minut jo kerran pois. Mitä minä teen Suomessa lapsen kanssa, kun sinä heität minut taas pois? Haluan kyllä lapsen jonain päivänä, mutta en sen äitiä. Saisinko minä siellä töitä? Minulla ei ole mitään koulutusta, olen asunut kadulla vuosia. Älä enää mieti niitä suunnitelmia, ne eivät toteudu, hän sanoi ja oli kylmä ja luja kuin tammikuinen jää.
- Älä lyö kaikkea rikki. Sinusta voi tulla Suomessa trubaduuri, joka keikkailee baareissa, sanoin voimattomana.

Hän tuhahti syvään, häipyi ulos huoneesta ja jätti minut yksin siihen epätoivoon. Minä en luovuttaisi, iskisin ennemmin pääni Sirkus Orenimin jokaiseen tammeen. Hän ei ollut Gilles, hän oli joku vieras, kylmä ja tunteeton muukalainen. Hän ei ollut vapauden elävä symboli vaan vankeuden, jonka hän itse rakensi. Ei ollut helppoa rakastaa vieraalla maalla vieraalla kielellä. Kaisan ja Yehudan body languagessa oli omat vahvuutensa. Ei ollut julmia haavoittavia sanoja. 

Kirjoitin jälleen runon: En se minä ole. En minä estä sinun vapauttasi. Sinun oma halusi olla lähelläni sinut sitoo. Se en ole minä. Minä olen vain taistelukenttä, jolla taistelet itsesi kanssa.