63 Elämän puun pomeloita

Aamiaisella Manuel kertoi kävelleensä yöllä poolin ohi ja siellä oli ollut myrsky. En pystynyt nostamaan katsettani kenenkään silmiin, mutta yritin ihmetellä muiden mukana, keitä ne olivat olleet. Halusin pitää salaisuutemme vielä omanamme 668 silmäparilta. Aamiaisen jälkeen Gilles haki rinkkansa ja muutti yhteiseen huoneeseemme. Lukitsimme oven. Tällä kertaa en pukeutunut punaiseen epäromanttiseen pyjamaan enkä sukeltanut tunteitani piiloon makuupussiin, vaan en pukeutunut ollenkaan. Gilles puki seinähyllylle kirjansa, Raamatun, Kesäyön unelman, runokirjan ja Kamasutran. Tämä poika oli romanttinen taiteilija, hidas nautiskelija kuten olin jo nähnyt. Rakastelimme, nauroimme ja nukuimme sapattiaamu-unet.

Kiukkuinen ääni lukitun oven takana rikkoi nirvanan. Kaisa vaati Gillesia ja minua mukaan volu retkelle, jonka kibbutsi järjesti meille, Haifaan, Karmel-vuorelle ja bahai-temppelille. Mutta me emme halunneet jättää parisänkyämme. Menetin taas yhden retken ja nähtävyyden. Kibbutsi teki parhaansa, että olisimme iloisia ja tyytyväisiä, mutta me olimme niin kiittämättömiä, että lukitsimme oven.
- Menehän Kaisa chadar ochelille katsomaan, keitä muita on lähdössä ja mene heidän kanssaan, yritin saada Kaisan ymmärtämään.
Mutta Kaisa ei halunnut ymmärtää vihjettä. Hän oli sitkeä ja taas hän palasi pyytämään meitä mukaan. Mutta olin yhtä tiukka.

Olin piilossa loput lomapäivät kibbutsilla, mikään mahti ei voinut enää karkottaa minua jatkamaan pakkolomaa. Mieleni oli täydellisessä sopusoinnussa. Ihminen saattoi olla näin onnellinen vain pelkästä olemassaolon riemusta, olla vain. Miten vähän ihminen tarvitsi ollakseen onnellinen. Jeesus ja minä olimme minimalisteja. Jeesuksella oli vain kaksi kalaa ja viisi leipää, mutta ne olivat tarpeeksi Genesaretin järven rannalla. Minulla oli hieman enemmän, kaksi falafelia, viisi kana taloa ja Gilles. Ne riittivät täydelliseen onneen. Tätä oli elää hetkessä, tämä hetki oli paras elämässä, en haikaillut eilistä enkä huomista. Kun hän oli se oikea.

Edenin puutarha loi ihanat puitteet romanssillemme. Kibbutsnikit pitivät volut iloisina ja tyytyväisinä, full board oli erinomainen. Ori kasvatti tiput, pääkokki George paistoi ihanat schnitzelit, house mother ja Kaisa pesivät likapyykkimme, vanhat naiset ompelivat revenneet lakanamme, Shahar siivosi tammenlehdet pois poolista ja Postimies lajitteli rakkauskirjeemme. Aamuisin vain tarkistaisimme kana talot, kävisimme suihkuissa monessa paikassa ympäri kibbutsia eikä kana leidin tarvitsisi enää mennä yksin suihkuun.

Jos oli arkipäivä, rakastelimme töiden jälkeen ja nukuimme siestaa. Hän Adam, minä Eve, rakkauden canticles. Makasimme vuoteessa kuin kermassa. Rakkautemme oli kuolematon ja onnemme täydellinen niin kauan, kun nautiskelisimme pomeloita vain Elämän puusta emmekä lankeaisi Hyvän ja Pahan tiedon puun hedelmiin. Paratiisissa ei tarvinnut miettiä sellaisia hankalia kysymyksiä kuin miten hankkisimme elantomme Lontoossa. 

Mietimme, että meidän olisi helpompaa elää yhdessä Sirkus Orenimilla kuin Amsterdamissa tai Suomessa, jos kibbutsi hyväksyisi meidät jäsenikseen. Volu voisi viipyä vuoden, mutta sen jälkeen meidän pitäisi tehdä ratkaisu. Jotkut olivat viipyneet pitempäänkin, tulleet uudelleen ja me voisimme vaihtaa kibbutsiakin. Meillä ei ollut juuri maallista mammonaa antaa kibbutsille, meillä oli vain Kamasutra, kitara ja kätemme pitelemään kana talon vesiletkuja.

Kuivattelimme auringossa Finlandia husetin takana, suojassa katseilta. Hänen jaloissaan oli kana talon tomua. Olin pessyt ne kukkaissaippualla house motherin tiskivadissa. Suutelin hänen varpaitaan ja jalkapohjiaan. Kuin Maria Magdalena rakastin nasaretilaiseni jalkoja niitä hiuksillani kuivatessani. Hieroin hänen kehonsa tuoksuvalla öljyllä. Rakastetun vartalo oli loputon tutkimuskohde. Tunnistin huulten kaaren, nenän, silmät, hiusrajan, korvan koukerot, punaisen syntymämerkin niskassa, kainalokuopan, kovettuvat nännit, aataminomenan, navan, selkärangan ketjun, luomet iholla, sormet ja varpaat. Valitsimme asentoja Kamasutrasta, teimme niihin pieniä muunnelmia ja uusia tulokulmia. Liikuimme hitaasti tai nopeasti tai erittäin hitaasti. Rakastelimme ja rakastelimme ja hän katsoi minua syvälle silmiin ja sanoi: - Haluan lapsen kanssasi jonain päivänä babe.