Satuimme tulemaan Jasperin
kanssa ulos pommisuojayökerho Playboysista yhtä aikaa vilvoittelemaan. Lähdimme kuin sanattomasta
sopimuksesta kävelemään poispäin betonitönöltä, jota myös yökerhoksi kutsuttiin. Musiikki maan alla hiljeni, kun kävelimme kauemmaksi. Ehdotin, että voisin näyttää
lempipaikkani kibbutsilla. Lähestyessämme gymia Jasper arvasi, että hänen
lempipaikkansa oli sama. Kiipesimme gymin kattoterassille ja Jezreelin laakson
teillä autojen valoletkat valaisivat pimeyden. Jasper haki meille
tuolit gymista, vaikka sanoin, että voisin istua katolla ilman tuolia. En ollut tasa-arvoisessa Suomessa suomalaisten poikien kanssa "jätkänä jätkien seurassa" moiseen kohteliaisuuteen
tottunut. Ulkomaiset miehet tekivät suomalaisesta naisesta naisen. Jasper oli aito
englantilainen gentlemanni. Istuimme taittotuoleilla, juttelimme ja läheisen
arabikylän kovaääninen soitti eksoottista arabimusiikkia. Oli yksi niitä lukuisia
Orenimin hetkiä, joina ei tiedostanut, että oli syntymässä katoamaton muisto.
Jasperilla oli tarve puhua,
kun hän löysi kuuntelijan. Hän kuoriutui kuin sipuli, hänellä oli kyyneliä
silmäkulmassaan. Hän sairasti vaikeaa masennusta. Tajusin, etten koskaan keskisuomalaisessa
tynnyrielämässäni ollut tavannut näin masentunutta nuorta. Olinko elänyt pumpuli tynnyrissä?
Jasperkin oli paennut ongelmia kibbutsille. Hän oli jättänyt huonot vaihtoehdot Englantiin, toivonut, että
olisi kolmaskin vaihtoehto kibbutsilla, mutta häntä se ei ollut auttanut. Hän oli tullut etsimään
kibbutsilta todellista yhteisöllisyyttä, mutta oli
pettynyt. Täälläkin hän oli jäänyt ulkopuoliseksi. Hän kertoi, miten onneton
oli ja kuinka vaikeaa hänen oli olla ihmisten kanssa. Partyt ja seurustelu
olivat hänelle vastenmielisiä, mutta silti hän roikkui niissä hämillisen,
eksyneen ja poissaolevan näköisenä. Hän sanoi olevansa onnellinen nyt, kun olin
hänen kanssaan, mutta pian menisin pois. Vakuutin hänelle, että olisin tässä
huomennakin. Hän ei ollut liian melankolista seuraa suomalaiselle.
Yhtäkkiä synkkä tilanne sai
koomisen käänteen. Taittotuoli hajosi allani ja kellahdin selälleni jalat
pystyssä. Nauroin Pohjanmaan kautta, mutta Jasper hypähti pystyyn säikkynä
kuin villikauris, oli huolesta sairas, että olin satuttanut itseäni, ja pyyteli
anteeksi. Vakuutin, ettei ollut mitään hätää, se ei ollut hänen syynsä. En
satuttanut itseäni, mutta hän ei voinut ottaa asiaa kevyesti ja huumorilla.
Kun kävelimme gymilta pois,
Jasper otti kädestäni kiinni ja halusi saattaa minut Finlandia husetiin. Ovella
hän sanoi, että tavataan aamiaisella.
Sirkus Orenimilla
asiat tapahtuivat rakettivauhtia. Aamulla herätessäni olin luullut käveleväni
yöllä käsikkäin Jordanin kanssa, mutta Jasper oli vienyt Jordanin paikan. Ja jotain taikaa Sirkus Orenimin yötaivaan alla täytyi olla, koska tämä muutos ei harmittanut minua yhtään.
Sirkus Orenimilla
oli myös gentlemanneja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti