(Otsikko tarkoittaa elämää tunteiden vuoristoradalla)
Party olivat tällä kertaa sisällä isossa volujen talossa. Tervetulopartyissamme nuotion äärellä kitaraa soittanut
volupoika soitti ja lauloi Lennonin Imaginea, kun astuimme volujen yhteiseen
olohuoneeseen. Satuin parahiksi näkemään oudon kohtauksen. Åsa vei minun Jordanin tanssimaan. Olin olettanut, että Jordan ja minä viettäisimme party illan yhdessä,
ja muut huomaisivat, että uusi skandinaaviblondi oli valloittanut kibbutsin komeimman pojan. Tokihan Jordanilla sai olla naispuolisia kavereita ja sai
hän ehkä tanssiakin muiden kanssa. Mutta Åsa ja Jordan tanssivat liian
intiimisti. He kuiskailivat, nauroivat ja kappaleen loppuessa säntäsivät
määrätietoisesti käsi kädessä kohti volutalon ulko-ovea.
- Jordan, huudahdin.
Minäkin olen olemassa!
- Shalom Maria! Lehitra’ot,
nähdään myöhemmin, Jordan moikkasi reippaaseen tapaansa, katsoi iloisesti ja
vilpittömästi suoraan silmiini eikä hänen säntäyksensä yhtään hidastunut.
- Voihan vittu, kirosin ja vedin yhdellä huikalla puoli pulloa Fantasia-viiniä.
Ilona hieroi hartioitani ja viesti kosketuksellaan tukevansa minua. Jordan ei ollut Suomessa esiteltävää vävymateriaalia. Mieleni vuoristojuna
lähti ensimmäiseen silmittömään syöksyyn Karmel-vuoren huipulta jyrkkää
rinnettä alas äkkirysäyksellä Jezreelin laakson pohjaan. Ei kibbuts Orenim
ollut mikään rauhan tyyssija. Mitä pellejä, ilveilijöitä, silmänkääntäjiä. Sydämessäni ristin
kibbuts Orenimin Sirkus Orenimiksi. Nyt todella tarvitsin puudutetta sydämeni
ja Sirkus Orenimin väliin ja pullo Fantasiaa huuhtoi pois kipeimmän hämmennyksen.
Jordanin ja Åsan häivyttyä
ahtauduimme suomineitojen kanssa Noblessen-savuiseen huoneeseen, joka oli
täynnä voluja. Keiran ja englantilainen Jasper asuivat tässä huoneessa.
Jasper oli nimeltään se onnettoman oloinen poika, johon olimme huomanneet nuotiolla tervetulopartyissa mutta jota minä en huomannut, kun Jordan häikäisi minut. Jasper itse ei ollut paikalla.
Istuimme pitkin sänkyjä ja
lattioita. Yritin osallistua kansainväliseen keskusteluun, mutta oli kurjaa
huomata, että vaikka osasin kutakuinkin täydellisesti englannin kieliopin, puhuin ja ymmärsin selvästi heikommin kuin
ruotsalaiset, tanskalaiset ja ranskalaiset. Jäin väkisin
keskustelun ulkopuolelle ja yritin lähinnä saada selville, mikä oli kulloinkin
puheenaiheena.
Amir tuli paikalle ja istui vieremme.
- Le’chaim, elämälle, hän kippisti pulloja.
Kumosin Fantasia-pullon viimeiset tipat kurkkuun, nojasin seinään suljetuin silmin ja sukelsin ihanan pyörivän, pyörittävän fantasiaspiraalin syvyyteen.
Englantilaisten volutyttöjen katseista huomasin, että Amir ei ollut mieluinen partyvieras. Kun menin vessaan vajuuttamaan Fantasiaa pois, Brenda ja Helen tulivat perässäni. Tyttöjen välinen solidaarisuus ylitti kansallisuusrajat. Olin jo Arton tapauksesta oppinut jotain tyttöjen välisestä solidaarisuudesta, en halunnut enää kolmiodraamaa. Brenda pahoitteli sekaantumistaan, jos joku meistä oli ihastunut Amiriin.
- No ei todella ole, nauroin.
Amir oli myös tavallaan volu, vapaaehtoinen opastamaan uusia
volutyttöjä elämänopinnoissa ja sydämen asioissa. Brendakin oli
käynyt ensimmäisellä kibbutsiviikollaan juomassa viiniä Amirin luona. Amir tuli volupartyihin ennen kuin sapatti-iltana kuumat komeat sotilaat saapuisivat kibbutsille viikonlopuksi. Ahaa, Sirkus Orenimin pidot olivat paranemaan päin.
Uusi elämäni
olisi loputtomasti täynnä elämyksiä kuten Finkiv oli luvannut ja pöytä katettu anteliaasti
runsaudensarven lailla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti